Saksan kielioppi
Saksan kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan läntiseen germaaniseen kieliryhmään ja se on Euroopan puhutuin kieli. Saksaa puhuu maailmanlaajuisesti äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä, joista Saksassa asuu 82 miljoonaa. 1800-luvun lopulta 1920-luvulle Saksaa käytettiin paljon kansainvälisessä tieteellisessä kanssakäymisessä.
Saksa muistuttaa kieliopillisesti monella tapaa Hollantia. Kielet ovat puhuttuina kuitenkin hyvin erilaisia.
Levinneisyys
Saksa on virallinen pääkieli seuraavissa valtioissa:
- Saksa
- Itävalta
- Liechtenstein
ja sitä käytetään virastokielenä muiden kielten rinnalla seuraavissa maissa:
- Belgia
- Luxemburg
- Sveitsi
- Italia (alueellisesti Etelä-Tirolissa)
Monissa Itä-Euroopan maissa on saksaa puhuvia vähemmistöjä. Lisäksi siirtolaisuuden myötä esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Australiassa on merkittäviä saksankielisiä vähemmistöjä.
Saksankielisiä alueita oli Euroopassa enemmänkin ennen toista maailmansotaa, mutta Saksan hävittyä ko. sodan sen piti luovuttaa laajoja maa-alueita mm. Puolalle, josta saksalaiset häädettiin kovakouraisesti ns. tynkä-Saksaan.
Substantiivit
Saksan kielessä jokainen substantiivi kirjoitetaan suurella alkukirjaimella. Jokaisella substantiivilla on oma artikkelinsa, joka riippuu sanan suvusta. Artikkelia ei käytetä yleensä silloin...
kun puhutaan henkilön ammatista tai kansalaisuudesta — Herr Virtanen ist Lehrer. Er ist Finne. (Herra Virtanen on opettaja. Hän on suomalainen"
kun puhutaan ainesanoista — Ich trinke oft Wasser.
kun puhutaan käsitesanoista — Freundschaft ist Magie.
jos substantiivin edellä on genetiivi tai jokin pronomini — Mikkos Bruder heißt Janne. Sein Opa wohnt in Zürich.
Yksikkö
Substantiiveilla on kolme eri sukua:
maskuliini (der-sukuiset)
feminiini (die-sukuiset)
neutri (das-sukuiset).
Jokaisella substantiivilla on myös epämääräinen sekä määräinen artikkeli. Epämääräistä artikkelia (ein, eine) käytetään silloin kun esine tai asia on tuntematon, tai mainitaan ensimmäistä kertaa:
Es ist ein Hund (mask.). Se on koira.
Ich finde eine Katze (femin.). Löydän kissan.
Da ist ein Mädchen (neutri). Tuolla on tyttö.
Määräistä artikkelia (der, die, das) käytetään esineista tai asioista silloin kun ne ovat tuttuja tai jo aiemmin mainittuja:
Der Hund ist allein. Koira on yksin.
Die Katze ist schwarz. Kissa on musta.
Das Mädchen ist sehr schön. Tyttö on erittäin kaunis.
Monikko
Monikolla ei ole koskaan epämääräistä artikkelia. Määräinen artikkeli — suvusta riippumatta — on die. Monikossa olevat sanat saavat päätteen, joka vaihtelee sanakohtaisesti.
Es gibt Kinder hier. Täällä on lapsia.
Die Kinder sind böse. Lapset ovat ilkeitä.
Substantiivien monikko saadaan lisäämällä sanakohtainen pääte yksilöllisen sanan perään. Päätteet on opeteltava ulkoa. Jos monikon päätteessä on +, se tarkoittaa vokaalimukausta monikossa (Umlaut) eli:
a > ä — die Hand, -e+ > die Hand, die Hände
u > ü — der Stuhl, -e+ > der Stuhl, die Stühle
o > ö — das Wort, -er+ > das Wort, die Wörter
au > äu — das Haus, -er+ > das Haus, die Häuser
Yhdyssanoissa Umlaut koskee vain sanan jälkimmäistä osaa:
der Bahnhof, -e+ > der Bahnhof, die Bahnhöfe.
Substantiivien sijamuodot
Substantiivit taipuvat neljässä sijassa, nominatiivissa, akkusatiivissa, datiivissa ja genetiivissä. Nominatiivi on sanan perusmuoto, akkusatiivi on objektin eli tekemisen kohteen sija. Datiivin perusmerkitys on jollekin, jollekulle, mutta sillä on myös erikoiskäyttöjä mm. prepositioiden kanssa. Genetiivi ilmaisee omistajuutta ja se on saksan kielessä pääsanan jäljessä (esim. Dunkelheit der Nacht, yön pimeys). Genetiivi korvataan usein varsinkin puhekielessä prepositioilmauksella von + datiivi. Sijoihin taipuneina sanat ja erityisesti niiden artikkelit taipuvat.
| Epämääräisen artikkelin taipuminen eri sijamuodoissa:
| Määräisen artikkelisanan taipuminen eri sijamuodoissa:
|
Esimerkki artikkelisanojen taipumisesta eri sijamuodoissa ja suvuissa:
| Sijamuoto | Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
| Nominatiivi | Epäm. | ein Hund | eine Blume | ein Kind | Kinder |
| Määr. | Der Hund | Die Blume | Das Kind | Die Kinder | |
| Akkusatiivi | Epäm. | einen Hund | eine Blume | ein Kind | Kinder |
| Määr. | Den Hund | Die Blume | Das Kind | Die Kinder | |
| Datiivi | Epäm. | einem Hund | einer Blume | einem Kind | Kindern |
| Määr. | Dem Hund | Der Blume | Dem Kind | Den Kindern | |
| Genetiivi | Epäm. | eines Hundes | einer Blume | eines Kindes | Kinder (ei käytössä ilman adjektiivia) |
| Määr. | Des Hundes | Der Blume | Des Kindes | Der Kinder | |
Substantiivien ryhmittely
Saksassa on joitakin muistisääntöjä, joista voi muistaa sanan suvun. Sanojen suvut on kuitenkin opeteltava ulkoa, sillä on olemassa erilaisia poikkeuksia.
Maskuliinit (der-sukuiset)
Biologiselta sukupuoleltaan miespuoliset henkilöt ja koiraseläimet: der Mann, der Junge, der Onkel, der Hahn 'kukko'
Vuorokaudenajat, vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät: der Morgen, der Frühling, der Januar, der Montag (mutta: die Nacht)
Useimmat maa- ja kivilajit: der Stein, der Sand, der Granit, der Marmor
Ilmansuuntien nimet: der Osten, der Süden
Sateiden ja tuulten nimet: der Monsun, der Schnee, der Regen
Alkoholijuomien nimet: der Sekt, der Wein (mutta: das Bier)
Automerkit: der Mercedes, der Saab, der Audi
Vuorten nimet: der Mount Everest, der Montblanc
er -loppuiset tekijänimet sekä kansallisuudet: der Lehrer, der Amerikaner
Kirjaimiin -en tai -er päättyvät sanat eivät saa monikossa mitään päätettä, esim. der Wagen auto > die Wagen autot.
Muotoon perustuen:
| Pääte | Esimerkki |
| -er | der Planer, der Arbeiter, der Computer |
| -ig | der Honig, der Pfennig |
| -ling | der Liebling, der Zwilling |
| -s | der Fuchs, der Dachs |
Neutrisukuiset (das-sukuiset)
substantiiveinä käytetyt verbien perusmuodot: das Essen
chen, -lein -päätteiset substantiivit: das Mädchen, das Kaninchen, das Fräulein
um, -ment -päätteiset substantiivit: das Museum, das Dokument
Ge -etuliitteiset substantiivit: das Gebäude
Kirjaimiin -en tai -er päättyvät sanat eivät saa monikossa mitään päätettä, esim. das Mädchen tyttö > die Mädchen tytöt.
Feminiini (die-sukuiset)
naispuoliset henkilöt ja naaraseläimet: die Schülerin, die Tochter
useat kasvien ja hedelmien nimitykset: die Rose, die Orange
useat kaksitavuiset -e -loppuiset ei elollista oliota merkitsevät sanat: die Schule, die Reise
sanat jotka loppuvat päätteisiin -ei, -heit, -in, -keit, -schaft, ja -ung
Kirjaimiin -er päättyvät feminiinisukuiset sanat saavat päätteen -n, esim. die Schwester sisko > die Schwestern siskot.
Yhdyssanat
Yhdyssanan suvun määrää sen viimeinen osa: die Schule + der Hof > der Schulhof
Adjektiivit
Saksassa predikatiivina oleva adjektiivi ei taivu, mutta adjektiiviattribuuttien taivutus on sitäkin monipuolisempaa.
| Sijamuoto | Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
| Nominatiivi | Epäm. | ein brauner Hund | eine schöne Blume | ein kleines Kind | kleine Kinder |
| Määr. | Der braune Hund | Die schöne Blume | Das kleine Kind | Die kleinen Kinder | |
| Akkusatiivi | Epäm. | einen braunen Hund | eine schöne Blume | ein kleines Kind | kleine Kinder |
| Määr. | Den braunen Hund | Die schöne Blume | Das kleine Kind | Die kleinen Kinder | |
| Datiivi | Epäm. | einem braunen Hund | einer schönen Blume | einem kleinen Kind | kleinen Kindern |
| Määr. | Dem braunen Hund | Der schönen Blume | Dem kleinen Kind | Den kleinen Kindern | |
| Genetiivi | Epäm. | eines braunen Hundes | einer schönen Blume | eines kleinen Kindes | kleiner Kinder |
| Määr. | Des braunen Hundes | Der schönen Blume | Des kleinen Kindes | Der kleinen Kinder | |
Adjektiivien vertailuasteet
Saksan kielessa adjektiivi ei taivu ollessaan sein-verbin (olla) määreenä: Das Mädchen ist schön. Tyttö on kaunis.
Komparatiivi
Komparatiivi saadaan muodostettua -er -päätteellä. Vertailusana on als: Ich bin schöner als du. Olen kauniimpi kuin sinä.
schön — kaunis
schöner — kauniimpi
Yksitavuisilla adjektiiveilla on usein Umlaut, eli vokaalimuutos:
a > ä — warm, wärmer
o > ö — groß, größer
u > ü — kurz, kürzer
Superlatiivi
Sein-verbin kanssa adjektiivin superlatiivi muodostetaan: am [perusmuoto]+ sten: Sie ist am schönsten. Hän on kaunein.
Jos adjektiivin perusmuoto päättyy -d, -t, -s, -ß, -sch tai -z, muoto on yleensä: am [perusmuoto]+ esten.
alt, älter, am ältesten — vanha
süß, süßer, am süßesten — makea
kurz, kürzer, am kürzesten — lyhyt
Umlaut on myös superlatiivissa:
a > ä — warm, wärmer, am wärmsten
o > ö — groß, größer, am größten
u > ü — kurz, kürzer, am kürzesten
Epäsäännöllisiä
gut, besser, am besten — hyvä
groß, größer, am größten — suuri
gern, lieber, am liebsten — mielellään
viel, mehr, am meisten — paljon
-e- katoaa komparatiivissa:
dunkel, dunkler, am dunkelsten — pimeä
teuer, teurer, am teueresten — kallis
Pronominit
| Nominatiivi | Akkusatiivi | Datiivi | ||
| y. 1. p. | ich | mich | mir | |
| y. 2. p. | du | dich | dir | |
| y. 3. p. | m. | er | ihn | ihm |
| f. | sie | sie | ihr | |
| n. | es | es | ihm | |
| m. 1. p. | wir | uns | uns | |
| m. 2. p. | ihr | euch | euch | |
| m. 3. p. | sie | sie | ihnen | |
| teitittely | Sie | Sie | Ihnen | |
Omistus- eli possessiivi pronominit saavat samat sijapäätteet akkusatiivissa, datiivissa kuin epämääräinen artikkeli yksikössä.
| Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
| Minun | mein | meine | mein | meine |
| Sinun | dein | deine | dein | deine |
| Hänen (mask.) | sein | seine | sein | seine |
| Hänen (fem.) | ihr | ihre | ihr | ihre |
| Sen (neutri) | sein | seine | sein | seine |
| Meidän | unser | unsere | unser | unsere |
| Teidän | euer | eure | euer | eure |
| Heidän | ihr | ihre | ihr | ihre |
| Teitittely | Ihr | Ihre | Ihr | Ihre |
Demonstratiivipronominit:
tämä: dies (saa päätteet adjektiivin tavoin)
tuo: das
se: er (m.), sie (f.), es (n.) (taivutus kuten vastaava pers. pron.)
nämä: diese (saa päätteet adjektiivin tavoin)
nuo: die
ne: sie (taivutus kuten vastaava pers. pron.)
Kysymyssanoja:
kuka, ketkä: wer (akk. "ketä, keitä" wen, dat. "kenelle, keille, mille" wem, gen. "kenen" wessen)
mikä, mitä: was
missä: wo
mistä: woher
mihin: wohin
miksi, minkä vuoksi: warum
milloin: wann
mikä, mikä niistä: welche (saa päätteet adjektiivin tavoin) (vastaa englannin sanaa which, *ruotsin sanoja vilken, vilket, vilka ja ranskan sanoja quel, quelle)
millainen, miten, kuinka: wie
miksi, miten niin: wieso
Muita pronomineja:
kaikki: alle
jokainen: jede (saa päätteet adjektiivin tavoin)
molemmat: beide
toinen, muu: andere (saa päätteet adjektiivin tavoin)
sellaiset: solche
Numeraalit
Järjestysluvut
Järjestysluvut vaativat yleensä eteensä määräisen artikkelin, joka määräytyy pääsanan mukaan. Järjestysluvut taipuvat adjektiivin tavoin.
| Numero | Perusluku | Järjestysluku |
| 0 | null | |
| 1 | eins | der/die/das erste |
| 2 | zwei | zweite |
| 3 | drei | dritte |
| 4 | vier | vierte |
| 5 | fünf | fünfte |
| 6 | sechs | sechste |
| 7 | sieben | siebte/siebente |
| 8 | acht | achte |
| 9 | neun | neunte |
| 10 | zehn | zehnte |
| 11 | elf | elfte |
| 12 | zwölf | zwölfte |
| 13 | dreizehn | dreizehnte |
| 14 | vierzehn | vierzehnte |
| 15 | fünfzehn | fünfzehnte |
| 16 | sechzehn | sechzehnte |
| 17 | siebzehn | siebzehnte |
| 18 | achtzehn | achtzehnte |
| 19 | neunzehn | neunzehnte |
| 20 | zwanzig | zwanzigste |
| 21 | einundzwanzig | einundzwanzigste |
| 22 | zweiundzwanzig | zweiundzwanzigste |
| 23 | dreiundzwanzig | dreiundzwanzigste |
| 30 | dreißig | dreißigste |
| 31 | einunddreißig | einunddreißigste |
| 40 | vierzig | vierzigste |
| 44 | vierundvierzig | vierundvierzigste |
| 50 | fünfzig | fünfzigste |
| 60 | sechzig | sechzigste |
| 70 | siebzig | siebzigste |
| 80 | achtzig | achtzigste |
| 90 | neunzig | neunzigste |
| 100 | (ein)hundert | (ein)hundertste |
| 123 | (ein)hundertdreiundzwanzig | (ein)hundertdreiundzwanzigste |
| 700 | siebenhundert | siebenhundertste |
| 1000 | (ein)tausend | (ein)tausendste |
| 9999 | neuntausendneunhundertneunundneunzig | neuntausendneunhundertneunundneunzigste |
| 1 000 000 | eine Million | (ein)millionste |
| 2 000 000 | zwei Millionen | zweimillionste |
| 1 000 000 000 | eine Milliarde | (ein)milliardste |
Kellonajat
Tärkeitä sanoja ja lauseita:
vaille vor
yli nach
puoli halb
vartti Viertel
Paljonko kello on? — Wie spät ist es? / Wie viel Uhr ist es?
| Puhekielessä | Virallisesti | |
| 13.00 | Es ist eins / Es ist ein Uhr. | Es ist dreizehn Uhr. |
| 14.15 | Es ist Viertel nach zwei. | Es ist vierzehn Uhr fünfzehn. |
| 15.30 | Es ist halb vier. | Es ist fünfzehn Uhr dreißig. |
| 22.50 | Es ist zehn vor elf. | Es ist zweiundzwanzig Uhr fünfzig. |
Päivämäärät ja vuosiluvut
Päivämäärä: Monesko päivä on tänään? — Der Wievielte ist heute? Heute ist der fünfte April.
Kirjeen päiväys: Helsinki, den 18.6.1967 (den achtzehnte Juni neunzehnhundertsiebundsechtzig)
Vuosilukujen kanssa ei käytetä prepositioita ja kaikki luvut kirjoitetaan yhteen.
Kieltosanat
Saksan kielessä on kolme erillaista kieltosanaa: nein, nicht ja kein tai keine. Nein-sana aloittaa aina lauseen, eli on aina lauseen alussa, kun taas nicht on aina lauseen keskellä tai lopussa. Kein- tai keine-sanaa käytetään aina substantiivin edellä.
Nein, Danke! — Ei kiitos.
Du hast keine Katze. — Sinulla ei ole kissaa.
Jetzt kann ich nicht nach Finnland fahren. — Nyt en voi matkustaa Suomeen.
Kieltosanan kein, keine taivutus eri sijamuodoissa.
| Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
| Nominatiivi | Kein | Keine | Kein | Keine |
| Akkusatiivi | Keinen | Keine | Kein | Keine |
| Datiivi | Keinem | Keiner | Keinem | Keinen +n |
| Genetiivi | Keines +s | Keiner | Keines +s | Keiner |
Verbit
Saksassa verbit taipuvat monimuotoisesti neljässä aikamuodossa ja kuudessa persoonassa. Infinitiivin tunnus on -en tai harvoin pelkkä -n. Verbin vartalo on osa mikä jää kun infinitiivin tunnus otetaan pois. Esim. fahr/en, jossa -en on infinitiivin tunnus ja -fahr verbin vartalo.
Epäsäännöllisistä verbeistä ilmoitetaan yleensä vain verbin teema, johon sisältyvät perusmuoto, preesens y. 3. p., imperfekti y. 3. p. ja partisiipin perfekti. Jokainen muoto on opeteltava ulkoa.
Luettelo joistakin epäsäännöllisistä verbeistä:
an/fangen, fängt an, fing an, hat angefangen (alkaa)
an/rufen, ruft an, rief an, hat angerufen (soittaa puhelimella)
beginnen, beginnt, begann, hat begonnen (alkaa)
bleiben, bleibt, blieb, ist geblieben (jäädä, pysyä, viipyä; huom. poikkeuksellinen apuverbi sein)
Aikamuodot
Preesens
Preesens ilmaisee, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu parhaillaan.
Säännölliset eli heikot verbit taipuvat hyvin yksinkertaisesti. Verbin vartaloon lisätään persoonapääte. Niitä ovat järjestyksessä -e, -st, -t, -en, -t, -en, -en. Jos verbin vartalo päättyy -t:hen, -d:hen tai konsonantiyhtymään (esim. -chn), käytetään pidempiä persoonapäätteitä. Tämä koskee vain yksikön 2. ja 3. sekä monikon 2. persoonaa. Persoonapäätteen eteen lisätään e-kirjain. Muutamille -el- ja -er- -loppuisilla tulee monikon 1. ja 3. persoonissa pääte -n.
| spielen — pelata, leikkiä, soittaa | ||
| persoona | preesens | pääte |
| ich | spiele | -e |
| du | spielst | -st |
| er/sie/es | spielt | -t |
| wir | spielen | -en |
| ihr | spielt | -t |
| sie | spielen | -en |
| Sie | spielen | -en |
| warten — odottaa | ||
| persoona | preesens | pääte |
| ich | warte | -e |
| du | wartest | -est |
| er/sie/es | wartet | -et |
| wir | warten | -en |
| ihr | wartet | -et |
| sie | warten | -en |
| Sie | warten | -en |
| wandern — vaeltaa | ||
| persoona | preesens | pääte |
| ich | wandere | -e |
| du | wanderst | -st |
| er/sie/es | wandert | -t |
| wir | wandern | -n |
| ihr | wandert | -t |
| sie | wandern | -n |
| Sie | wandern | -n |
Epäsäännöllisillä eli vahvoilla verbeillä on poikkeava taivutus yksikön 2. ja 3. persoonassa. Näillä persoonilla infinitiivin vokaali muuttuu seuraavasti:
e > i — geben, er gibt
e > ie — sehen, er sieht
a > ä — fahren, er fährt
au > äu — laufen, er läuft
Imperfekti
Säännölliset verbit
Säännölliset eli heikot verbit muodostetaan saksassa liittämällä verbin vartaloon tunnus -t tai -et sekä persoonapääte. Et -päätettä käytetään vain silloin jos verbin vartalo päättyy -t:hen tai -d:hen tai vaikeastilausuttaviin konsonanttiyhtymiin, kuten -ffn tai -tr. Imperfektin persoonapäätteet ovat järjestyksessään -e, -est, -e, -en, -et, -en, -en. Huomaa, että yksikön 1. ja 3. persoonassa päätteet ovat samanlaiset.
| Machen — tehdä | |||
| persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
| ich | machte | -e | -te |
| du | machtest | -est | |
| er/sie/es | machte | -e | |
| wir | machten | -en | |
| ihr | machtet | -et | |
| sie | machten | -en | |
| Sie | machten | -en | |
| Warten — odottaa | |||
| persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
| ich | wartete | -e | -ete |
| du | wartetest | -est | |
| er/sie/es | wartete | -e | |
| wir | warteten | -en | |
| ihr | wartetet | -et | |
| sie | warteten | -en | |
| Sie | warteten | -en | |
| Öffnen — aukaista | |||
| persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
| ich | öffnete | -e | -ete |
| du | öffnetest | -est | |
| er/sie/es | öffnete | -e | |
| wir | öffneten | -en | |
| ihr | öffnetet | -et | |
| sie | öffneten | -en | |
| Sie | öffneten | -en | |
Epäsäännölliset verbit
Epäsäännöllisten verbien imperfekti muodostetaan useimmiten ilman tunnusta, mutta verbin vartalo muuttuu. Persoonapääte lisätään muuttuneeseen vartaloon. Kaikilla imperfekti muodoilla yksikön 1. ja 3. persoonat ovat päätteettömiä ja samanlaisia.
| Kommen — tulla | ||
| persoona | imperfekti | pääte |
| ich | kam | - |
| du | kamst | -st |
| er/sie/es | kam | - |
| wir | kamen | -en |
| ihr | kamt | -t |
| sie | kamen | -en |
| Sie | kamen | -en |
| Finden — löytää | ||
| persoona | imperfekti | pääte |
| ich | fand | - |
| du | fandest | -est |
| er/sie/es | fand | - |
| wir | fanden | -en |
| ihr | fandet | -et |
| sie | fanden | -en |
| Sie | fanden | -en |
On myös mahdollista, että verbin vartalo muuttuu, mutta ne saavat silti säännöllisten verbien imperfekti tunnukset ja päätteet.
| Nennen — nimittää jks. | |||
| persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
| ich | nannte | -e | -t |
| du | nanntest | -est | |
| er/sie/es | nannte | -e | |
| wir | nannten | -en | |
| ihr | nanntet | -et | |
| sie | nannten | -en | |
| Sie | nannten | -en | |
Myös haben ja sein verbit taipuvat epäsäännöllisesti.
| haben | sein |
| ich hatte du hattest | ich war du warst |
Huomaa modaaliverbien imperfektimuodot.
| Müssen — täytyä, olla pakko | |||
| persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
| ich | musste | -e | -t |
| du | musstest | -est | |
| er/sie/es | musste | -e | |
| wir | mussten | -en | |
| ihr | musstet | -et | |
| sie | mussten | -en | |
| Sie | mussten | -en | |
Huomaa myös werden-verbin imperfektin vartalomuutos (wurd-)
| Werden — muuttua jks. | |||
| persoona | imperfekti | pääte | |
| ich | wurde | -e | |
| du | wurdest | -est | |
| er/sie/es | wurde | -e | |
| wir | wurden | -en | |
| ihr | wurdet | -et | |
| sie | wurden | -en | |
| Sie | wurden | -en | |
Vertaa myös muiden modaaliverbien imperfekti muotoja. Huomaa joissakin verbeissä vokaalimuunnos.
Imperfektimuoto muodostetaan verbin perusmuodosta poistamalla verbistä (esim. machen) ns. loppuosa eli -en ja lisäämällä -te-pääte verbin loppuun: machen -> machte. Pääosa pysyy samana.
dürfen > er durfte
können > er konnte
mögen > er mochte
sollen > er sollte
wollen > er wollte
Perfekti
Saksan perfekti suomennetaan useimmiten suomen imperfektinä. Perfektiin kuuluu kaksi osaa: apuverbi ja pääverbi (=partisiipin perfekti), joka on lauseen lopussa. Apuverbi taipuu aina subjektin mukaan, mutta partisiipin perfekti ei taivu. Saksassa perfektin apuverbi on useimmiten haben. Sein -apuverbiä käytetään,
kun pääverbi ilmaisee liikkumista paikasta toiseen, esim. Meine Mutter ist nach Finnland gefahren — Äitini matkusti Suomeen.
kun pääverbi ilmaisee olotilanmuutosta, esim. Ich bin Um 7 Uhr aufgewacht — Heräsin kello seitsemän.
seuraavien verbien perfektissä: sein (olla), werden (tulla joksikin), bleiben (jäädä, pysyä), gelingen (onnistua, sujua hyvin), passieren ja geschehen (tapahtua)
Säännöllisten verbien partisiipin perfekti muodostetaan vastaavasti: ge + [verbin vartalo] + t tai -et. Et -päätettä käytetään silloin kun verbin vartalo päättyy -t:hen, -d:hen tai konsonanttiyhtymään + -n/-m (esin. chn).
Epäsäännöllisien verbien partisiipin perfekti on opeteltava ulkoa. Ne ovat kuitenkin usein ge-alkuisia ja en-loppuisia.
Ge-etuliite puuttuu verbeiltä,
jotka päättyvät -ieren-päätteeseen, esim. passieren > er ist passiert.
jotka alkavat painottomalla etuliitteellä be-, emp-, ent-, er-, ge-, miss-, ver-, zer-, esim. erzählen > er hat erzählt.
Ge-etuliite tulee eriävien yhdysverbien yhdysosaien väliin, esim. mit/nehmen > mitgenommen.
Pluskvamperfekti
Saksassa pluskvamperfekti muodostetaan rakenteella hatte/war + partisiipinperfekti. Apuverbien haben ja sein imperfektimuotojen muut muodot löydät otsikosta imperfekti > epäsäännölliset verbit.
haben: Hatte er der Gitarre gehabt?
sein: War ich in Seenot gewesen?
Futuuri
Saksan futuuri muodostetaan werden -verbistä ja verbin perusmuodosta. Esim.
Ich werde nach Finnland fahren — Matkustan Suomeen (futuuri).
| werden — tulla jks. | |
| persoona | preesens |
| ich | werde |
| du | wirst |
| er/sie/es | wird |
| wir | werden |
| ihr | werdet |
| sie | werden |
| Sie | werden |
Modaaliapuverbit
Modaaliapuverbien pääverbi menee infinitiiviin ja lauseen loppuun.
Modaaliapuverbit:
dürfen, darf, durfte, hat gedurft, hatte gedurft (saada, olla lupa)
können, kann, konnte, hat gekonnt, hatte gekonnt (osata, voida)
mögen, mag, mochte, hat gemocht, hatte gemocht (pitää jstkn.)
müssen, muss, musste, hat gemusst, hatte gemusst (pitää, täytyä)
sollen, soll, sollte, hat gesollt, hatte gesollt (tulla, olla velvollisuus)
wollen, will, wollte, hat gewollt, hatte gewollt (haluta, tahtoa, aikoa)
Konditionaali
Suomen konditionaalia ilmaistaa useimmiten saksassa apuverbillä würde ja pääverbin infinitiivillä. Esim.
Ich würde kommen — tulisin
| werden | |
| persoona | imperfekti |
| ich | würde |
| du | würdest |
| er/sie/es | würde |
| wir | würden |
| ihr | würdet |
| sie | würden |
| Sie | würden |
Kohteliasuuksissa voidaan myös käyttää konditionaalia. Esim.
Würden Sie bitte hier kommen? — Tulisitteko tänne?
Konjunktiivin imperfekti
Kaikkien verbien kanssa voidaan käyttää würde + infinitiivi -rakennetta, mutta joistakin verbeistä käytetään konjunktiivin imperfektimuotoja, koska ne ovat yksinkertaisempia. Nuo muodostetaan yleensä tavallisesta imperfektimuodosta. Joillakin verbeillä tapahtuu vokaalimuunnos eli Umlaut. Konjunktiivin imperfektiä käytetään lähinnä seuraavien verbien kanssa:
Modaaliverbit
| Infinitiivi | Imperfekti | Konjunktiivin imperfekti |
| dürfen | er durfte | er dürfte |
| können | er konnte | er könnte |
| mögen | er mochte | er möchte |
| müssen | er musste | er müsste |
| sollen | er sollte | er sollte |
| wollen | er wollte | er wollte |
Haben, sein ja werden
| Infinitiivi | Imperfekti | Konjunktiivin imperfekti |
| sein | er war | er wäre |
| haben | er hatte | er hätte |
| werden | er wurde | er würde |
Huomioi sein -verbin taivutus konjunktiivin imperfektissä.
| Sein — olla | |
| persoona | konjunktiivin imperfekti |
| ich | wäre |
| du | wärest |
| er/sie/es | wäre |
| wir | wären |
| ihr | wäret |
| sie | wären |
| Sie | wären |
Konjunktiivin pluskvamperfekti
Konjunktiivin pluskvamperfekti muodostetaan haben tai sein apuverbin konjunktiivin imperfektistä (hätte/wäre) ja pääverbin partisiipinperfektistä. Tämä muoto korvaa niin sanotun 2. konditionaalin, joka olisi paljon vaikeampi. Tämä muoto suomentuu konditionaalin perfektinä.
Ich hätte der nur konfisziert! (Suomeksi: Olisin vain takavarikoinut sen!)
Esimerkki konjunktiivin pluskvamperfektistä, jossa on apuverbi haben:
| töten — tappaa | ||
| persoona | preesens | apuverbi |
| ich | hätte getötet | hätte |
| du | hättest getötet | hättest |
| er/sie/es | hätte getötet | hätte |
| wir | hätten getötet | hätten |
| ihr | hättet getötet | hättet |
| sie | hätten getötet | hätten |
| Sie | hätten getötet | hätten |
Esimerkki konjunktiivin pluskvamperfektistä, jossa on apuverbi sein:
| sterben — kuolla | ||
| persoona | preesens | apuverbi |
| ich | wäre gestorben | wäre |
| du | wärest gestorben | wärest |
| er/sie/es | wäre gestorben | wäre |
| wir | wären gestorben | wären |
| ihr | wäret gestorben | wäret |
| sie | wären gestorben | wären |
| Sie | wären gestorben | wären |
Konjunktiivin preesens
Konjunktiivin preesensiä käytetään ainoastaan huolitellussa (kirjoitetussa)yleiskielessä lähinnä suorassa kerronnassa. Sen tunnus on aina -e. Poikkeuksellinen on verbi sein.
| wandern — vaeltaa | |
| persoona | konjunktiivin preesens |
| ich | wandere |
| du | wanderest |
| er/sie/es | wandere |
| wir | wanderen |
| ihr | wanderet |
| sie | wanderen |
| Sie | wanderen |
| Sein — olla | |
| persoona | konjunktiivin preesens |
| ich | sei |
| du | seiest |
| er/sie/es | sei |
| wir | seien |
| ihr | seiet |
| sie | seien |
| Sie | seien |
Konjunktiivin perfekti
Konjunktiivin perfekti muodostetaan rakenteella habe/sei(e) + partisiipinperfekti. Kuten konjunktiivin preesensiä, tätäkin muotoa käytetään lähinnä suorassa kerronnassa.
Esimerkki konjunktiivin perfektistä, jossa on apuverbi haben:
| töten — tappaa | ||
| persoona | preesens | apuverbi |
| ich | habe getötet | habe |
| du | habest getötet | habest |
| er/sie/es | habe getötet | habe |
| wir | haben getötet | haben |
| ihr | habet getötet | habet |
| sie | haben getötet | haben |
| Sie | haben getötet | haben |
Esimerkki konjunktiivin perfektistä, jossa on apuverbi sein:
| sterben — kuolla | ||
| persoona | preesens | apuverbi |
| ich | sei gestorben | sei |
| du | seiest gestorben | seiest |
| er/sie/es | sei gestorben | sei |
| wir | seien gestorben | seien |
| ihr | seiet gestorben | seiet |
| sie | seien gestorben | seien |
| Sie | seien gestorben | seien |
Joitakin taivutettuja verbejä
Alla säännöllisen verbin taivutus, sitten epäsäännöllisiä:
| Staubsaug|en (imuroida) | |||
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
| ich | staubsaug|e | staubsaug|te | ge|staubsaug|t |
| du | staubsaug|st | staubsaug|te|st | |
| er/sie/es | staubsaug|t | staubsaug|te | |
| wir | staubsaug|en | staubsaug|te|n | |
| ihr | staubsaug|t | staubsaug|te|t | |
| sie | staubsaug|en | staubsaug|te|n | |
| Sein (olla; epäs.) | |||
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
| ich | bin | war| | gewesen |
| du | bist | war|st | |
| er/sie/es | ist | war| | |
| wir | sind | war|en | |
| ihr | seid | war|t | |
| sie | sind | war|en | |
| Hab|en (olla jollakulla; epäs.) | |||
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
| ich | habe | hatte| | gehabt |
| du | hast | hatte|st | |
| er/sie/es | hat | hatte| | |
| wir | haben | hatte|n | |
| ihr | habt | hatte|t | |
| sie | haben | hatte|n | |
Vokaalimuutokset (vain y. 2. ja 3. p.):
e --> ie
| Les|en (lukea; epäs.) | |||
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
| ich | les|e | las| | ge|les|en |
| du | lies|t | las|t | |
| er/sie/es | lie|st | las| | |
| wir | les|en | las|en | |
| ihr | les|t | las|t | |
| sie | les|en | las|en | |
e --> i
| Nehm|en (ottaa; epäs.) | |||
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
| ich | nehm|e | nahm | ge|nomm|en |
| du | nimm|st | nahm|st | |
| er/sie/es | nimm|t | nahm| | |
| wir | nehm|en | nahm|en | |
| ihr | nehm|t | nahm|t | |
| sie | nehm|en | nahm|en | |
a --> ä
| Fahr|en (ajaa, matkustaa; epäs.) | |||
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
| ich | fahr|e | fuhr | ge|fahr|en |
| du | fähr|st | fuhr|st | |
| er/sie/es | fähr|t | fuhr| | |
| wir | fahr|en | fuhr|en | |
| ihr | fahr|t | fuhr|t | |
| sie | fahr|en | fuhr|en | |
Eriävät yhdysverbit:
Eriävissä yhdysverbeissä on kaksi osaa, jotka sanakirjoissa erotetaan kauttaviivalla. Normaalissa päälauseessa eriävä osa menee lauseen loppuun, perfektissä osien väliin ja kaikki kirjoitetaan yhteen.
| ein/lad|en (kutsua; epäs.) | |||
| Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
| ich | lad|e ein | lud ein | ein|ge|lad|en |
| du | läd|st ein | lud|st ein | |
| er/sie/es | läd|t ein | lud| ein | |
| wir | lad|en ein | lud|en ein | |
| ihr | lad|t ein | lud|t ein | |
| sie | lad|en ein | lud|en ein | |
Partikkelit
Prepositioita
Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina akkusatiivi:
durch (läpi, kautta, halki)
für (jonkin puolesta)
gegen (vastaan, vasten)
ohne (ilman)
um(herum) (ympäri, ympärillä, ympärille)
Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina datiivi:
aus (jostakin)
bei (jonkun luona)
mit (kanssa)
nach (jälkeen; johonkin; esim. nach Finnland, nach Deutschland, nach Berlin, nach Helsinki, nach Süden; huom. käytetään lähinnä kaupunkien, maiden ja ilmansuuntien kanssa)
seit (jostakin lähtien)
von (jostakin)
zu (johonkin, jonkin luokse; vastaa suomen allatiivia; poikkeus: zu Hause, kotona)
gegenüber (jotakin vastapäätä - gegenüber der Kirche)
dank (jonkun/jonkin ansiosta)
Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto akkusatiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen mihin, ja datiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen missä:
an (äärellä, äärelle)
auf (päällä, päälle)
hinter (takana, taakse)
in (sisällä, sisälle)
neben (vieressä, viereen)
über (yllä, ylle)
unter (alla, alle)
vor (edessä, eteen)
zwischen (välissä, väliin)
Seuraavien prepositioiden jälkeen sanan sijamuoto on aina genetiivi:
während (jonkun aikana)
wegen (jonkun takia)
aufgrund (jonkun vuoksi, takia)
Adverbit
Adjektiivista johdetut adverbit ovat täsmälleen vastaavan adjektiivin perusmuodon näköisiä.
Sanajärjestys
Päälause
Jos lause alkaa jollakin määreellä (ajan, paikan, tavan, lauseen varmuusasteen ym.) tai objektilla, tulee predikaatti ennen subjektia.
Ich fahre heute nach Finnland. Matkustan tänään Suomeen.
Heute fahre ich nach Finnland. Tänään matkustan Suomeen.
Nach Finnland fahre ich heute. Suomeen matkustan tänään.
Huomaa, että päälauseessakin perfektin ja pluskvamperfektin pääverbi on lauseen lopussa.
Gestern habe ich Brot gegessen. Eilen olen syönyt leipää.
Letztes Jahr bin ich in aller Ruhe in meinem Sommerhaus im Land gewesen. Olen ollut viime vuonna kaikessa rauhassa kesämökilläni maalla.
Sivulause
Sivulause voi alkaa vaikkapa jollakin seuraavista konjunktioista:
dass (että)
wenn (kun, jos)
weil (koska)
als (kun jostakin ainutkertaisesta menneisyyden tapahtumasta, yleensä imperfektilauseissa)
nachdem (sen jälkeen kun)
Tai kysyvällä sivulauseella, joka voi alkaa jollakin kysymyssanalla. Epäsuorat kysymyslauseet, jotka suomessa alkavat verbillä, jonka lopussa on pääte -ko tai -kö, alkavat saksassa konjunktiolla ob.
Sivulauseesa persoonamuotoon taipunut verbi menee aina aivan viimeiseksi. Eriävät yhdysverbit kirjoitetaan yhteen.
Ich weiß, dass du ein Dummkopf bist. Tiedän, että olet tyhmä.
Hast du gehört, ob Gerhard schon nach Hause gegangen ist? Oletko kuullut, onko Gerhard jo mennyt kotiin?
Erzähl mal, ob du jetzt weggehen musst. Kerrohan, pitääkö sinun mennä nyt pois.
Muuta
Zu-partikkelin käyttö infinitiivin kanssa
Partikkelia 'zu' käytetään ennen verbin perusmuotoa, jos verbi viittaa
adjektiiviin,
substantiiviin tai
toiseen verbiin, joka ei ole
modaaliapuverbi,
gehen (mennä),
kommen (tulla),
sehen (nähdä),
hören (kuulla) tai
lassen (antaa, päästää, sallia).
Infinitiivi-ilmaus zu-partikkelin kanssa erotetaan muusta lauseesta pilkulla.
Ich versuche, schneller zu laufen. Yritän juosta kovempaa.
Ääntämysohjeita
| Kirjain | Äännetään | Esimerkkejä |
| a, e, i, o, u, ö | kuten suomessa | an, echt, drinnen, oben, unter, höflich |
| ü | kuten suomen y | über |
| y | j, y tai i | Lyon, ypsilon |
| ä | kuten suomen e | kämpfen |
| ei | ai | Reise |
| ie | i: | Dienstag |
| eu, äu | oi | treu |
| b, d | kuten suomessa; sanan lopussa kuten suomen p ja t | Banane, durch; ab, Rad |
| c | ä:tä, e:tä ja i:tä ennen ts, muutoin k | Celle; drücken |
| f, j, l, m, n, x, z | kuten suomessa | fahren, jeden, lassen, manchmal, neben, xylitol, Zimmer |
| g | kuten suomessa, paitsi sanan lopussa, jolloin kuten ch | gegen; sonnig |
| h | sanan alussa kuten suomessa, muutoin kahdentaa vokaalin | Hose, sehen, sah |
| k, p, t | suomen vastaavia kovemmat äänteet (kuten englannissa) | Katze, Punkt, Tasche |
| qu | kv | Querstraße |
| r | Pohjois-Saksassa kurkku-r (kuten ranskassa), etelässä kuten suomessa; sanan lopussa vaimentuu usein vaimeaksi ä-äänteeksi | reden; er |
| s | sanan lopussa kuten suomessa, muutoin soinnillinen; ennen p:tä tai t:tä suhuässä | als; Rose, suchen; spannend, Straße |
| sch | suhuässä | schauen |
| ß | ss; edellinen vokaali äännetään kahtena (paitsi diftongin jäljessä) | heißen |
| ch | voimakas kurkku-h; ennen s:ää k | manchmal, brechen; sechs |
| chen | "hjen", j:tä painottaen | Mädchen, Häuschen |
Sanasto
Tervehdyksiä
Hyvää päivää! Guten Tag! Grüß Gott! (Itävallassa)
Hyvää huomenta! Guten Morgen!
Hyvää iltaa! Guten Abend!
Hyvää yötä! Gute Nacht!
Hei! Hallo! Grüezi! (Sveitsissä) Servus! (Itävallassa)
Näkemiin! Auf Wiedersehen!
Hei sitten! (erottaessa) Tschüs!
Tervetuloa (Saksaan) Willkommen (in Deutschland)
Nuku hyvin! Schlaf gut!
Mitä kuuluu? Wie geht's (dir)?
Mitä Teille kuuluu? (teitittely) Wie geht es Ihnen?
Hyvää, kiitos, entä sinulle/Teille? Danke gut, und dir/Ihnen?
Erinomaista! Ausgezeichnet!
Niin ja näin. So la la.
Huonoa. Schlecht.
Ajan ilmauksia
Viikonpäivät
maanantai Montag
tiistai Dienstag
keskiviikko Mittwoch
torstai Donnerstag
perjantai Freitag
lauantai Samstag
sunnuntai Sonntag
Mikä päivä tänään on? Welcher Tag ist heute?
Tänään on maanantai. Heute ist Montag.
lauantaina am Samstag
sunnuntaina am Sonntag
Kuukaudet
Kaikki kuukaudet ovat maskuliineja, eli der-sukuisia.
tammikuu Januar
helmikuu Februar
maaliskuu März
huhtikuu April
toukokuu Mai
kesäkuu Juni
heinäkuu Juli
elokuu August
syyskuu September
lokakuu Oktober
marraskuu November
joulukuu Dezember
tammikuussa im Januar
joulukuussa im Dezember
kuukausi der Monat
Vuodenajat
Kaikki vuodenajat ovat maskuliineja, eli der-sukuisia.
kevät Frühling
kesä Sommer
syksy Herbst
talvi Winter
keväällä im Frühling
talvella im Winter
Muuta
viikko die Woche
viime viikolla letzte Woche
11. toukokuuta 2004 der elfte Mai zweitausendvier
31:nä joulukuuta am einunddreißigsten Dezember
13. heinäkuuta lähtien seit dem dreizehnten Juli
aamu der Morgen
päivä der Tag
aamupäivä der Vormittag
keskipäivä der Mittag
iltapäivä der Nachmittag
ilta der Abend
yö die Nacht
aamulla am Morgen
iltapäivällä am Nachmittag
illalla am Abend
yöllä in der Nacht
Sukulaissanoja
sisko die Schwester
veli der Bruder
äiti die Mutter
isä der Vater
serkku(m.) der Cousin
serkku(f.) die Cousine/Kusine
täti die Tante
setä der Onkel
isoäiti die Oma
isoisä der Opa
Oppiaineita
saksa Deutsch
kemia Chemie
kuvaamataito Kunst
englanti Englisch
ranska Französisch
matematiikka Mathematik
historia Geschichte
biologia Biologie
fysiikka Physik
liikunta Sport
yhteiskuntaoppi Gesellschaftslehre
latina Latein
musiikki Musik
Adjektiiveja
Henkilöitä kuvaavia adjektiiveja
ystävällinen freundlich
epäystävällinen unfreundlich
rauhallinen ruhig
rauhaton unruhig
kärsivällinen geduldig
kärsimätön ungeduldig
voittajatyyppi der Siegertyp (substantiivi)
ahkera fleißig
vaatimaton bescheiden
kunnianhimoinen ehrgeizig
vakava ernst
pidetty beliebt
laiska faul
älykäs intelligent
sosiaalinen sozial
romanttinen romantisch
ilkeä böse
tärkeä wichtig
pieni klein (Saksassa) jung (Itävallassa)
lämmin warm
ylpeä stolz
kriittinen kritisch
käytännöllinen praktisch
itsevarma selbstsicher
pessimistinen pessimistisch
optimistinen optimistisch
Kelit
Millainen keli on? — Wie ist das Wetter?
Aurinko paistaa. Die Sonne scheint.
On lämminta. Es ist warm.
On tuulista. Es ist windig.
On kylmä. Es ist kalt.
On pilvistä. Es ist bewölkt.
Ukkostaa ja salamoi. Es donnert und blitzt.
On sumuista. Es ist neblig.
Sataa lunta. Es schneit.
Harrastuksia
kuunnella musiikkia Musik hören
laulaa singen
ratsastaa reiten
uida schwimmen
hölkätä joggen
rullaluistella skaten
surfailla Internetissä im Internet surfen
TV:n katseleminen fernsehen
pelata jalkapalloa Fußball spielen
pelata jääkiekkoa Eishockey spielen
pelata koripalloa Basketball spielen
pelata lentopalloa Volleyball spielen
soittaa kitaraa Gitarre spielen
soittaa koskettimia Klavier spielen
pelata tietokoneella am Computer spielen
mennä shoppailemaan shoppen gehen
mennä elokuviin ins Kino gehen
mennä treeneihin zum Training gehen
mennä diskoon in die Disco gehen
luistella Schlittschuh laufen
hiihtää Ski laufen
lumilautailla Snowboard fahren
pyöräillä Fahrrad fahren
Maita, kansallisuuksia ja kieliä
Useimmilla mailla ei ole artikkelia, osalla on artikkeli die. Artikkelittomat maat saavat artikkelin das, jos niiden edessä on adjektiiviattribuutti. Monikkomuotoisten valtioiden (Alankomaat, Yhdysvallat) yhteydessä käytetään monikon määräistä artikkelia die. Alla prepositioiden käyttöä:
Saksa
Deutschland
Saksaan
nach Deutschland
Saksassa
in Deutschland
(kotoisin) Saksasta
aus Deutschland
Sveitsi
die Schweiz
Sveitsiin
in die Schweiz
Sveitsissä
in der Schweiz
(kotoisin) Sveitsistä
aus der Schweiz
Alankomaat
die Niederlande
Alankomaihin
in die Niederlande
Alankomaissa
in den Niederlanden
(kotoisin) Alankomaista
aus den Niederlanden
Saksan kielioppi
Saksan kieliopin ovat koostaneet RedFoxin kieliammattilaiset. Tarkoituksena on että käyttäjä löytää helposti vaikkapa tiedot saksan substantiiveistä, saksan verbeistä sekä saksan aikamuodot.