Ranskan kielioppi

Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin. Ranskaa puhuu äidinkielenään noin 109 miljoonaa ihmistä; sitä vieraana kielenä puhuvat mukaan laskien noin 264 miljoonaa ihmistä maailmassa, eli toisena kielenä sitä puhuu yli 150 miljoonaa ihmistä. Ranskaa puhuvia kutsutaan frankofonisiksi.

Ranskan kieli syntyi varhaiskeskiajalla, kun nykyisin ranskankielisillä alueilla kansanomaista latinaa eli vulgaarilatinaa puhuvat ihmiset saivat kieleensä vaikutteita nykyisen Saksan alueelta tulleilta frankeilta. Aiemmin kieli oli saanut vaikutteita gallien puhumasta kelttiläisestä kielestä. Ranskan kieli on monilta rakenteiltaan ja sanoiltaan edelleen hyvin lähellä latinan kieltä, ja joskus sitä jopa edelleen kutsutaan leikillisesti vulgaarilatinaksi.

Ranska on yksi Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien virallisista kielistä ja kansainvälisen postin ainoa virallinen kieli sekä useiden muiden kansainvälisten järjestöjen kieli. Näitä järjestöjä ovat muun muassaAfrikan unioni, ETYJ, Euroopan neuvosto, Euroopan yleisradioliitto, Kansainvälinen olympiakomitea, Kansainvälinen tuomioistuin, Maailman kauppajärjestö, Nato, OECD sekä useat kansainväliset urheilujärjestöt.

Kielenä ranska on pehmeä ja soinnillinen. Lausumista luullaan usein hankalaksi, mutta ranskan kirjoitusasun ääntäminen on joitakin ääntämykseltään poikkeavia sanoja lukuun ottamatta hyvin säännöllinen, päinvastoin kuin esimerkiksi englannissa. Tyypillistä ranskan kielen ääntämiselle on, että sanan lopussa olevat kirjaimet (e, s, x) jätetään ääntämättä.

 

Lauseoppi

Ranskan perussanajärjestys on SVO, eli subjekti-verbi-objekti.

Kysymyslause voidaan muodostaa käänteisen sanajärjestyksen avulla, jos subjektina on pronomini: est-ce ton nouveau chapeau – onko tämä uusi hattusi (kirjaimellisesti: on-se uusi hattusi), tai muussa tapauksessa lisäämällä verbin jälkeen pronomini: Ce chapeau est-il à toi? (kirjaimellisesti: tämä hattu on-se sinun?). Vaihtoehtoisesti kysymyslause voidaan muodostaa lisäämällä lauseen alkuun sanat "Est-ce que", esimerkiksi: Est-ce que ce chapeau est à toi? (kirjaimellisesti: onko se niin, että tämä hattu on sinun?). Nykyisessä puhekielessä ainoa erottava tekijä väite- ja kysymyslauseiden välillä on usein vain kysymyslauseen nouseva intonaatio.

Sivulauseita voidaan yhdistää lukuisilla konjunktioilla tai relatiivipronomineilla, que (mitä, jota), qui (kuka, mikä), où (jossa, jonne, josta) tai dont (jonka).

 

Substantiivit

 

Suvut

Ranskan kielessä substantiivit jaetaan kahteen sukuun: maskuliiniin ja feminiiniin. Substantiivit ovat lauseissa pääsanoja, joiden suku vaikuttaa määreiden (adjektiivien, pronominien, numeraalien) ja verbien partisiipien muotoon.

On olemassa joitain sääntöjä ja nyrkkisääntöjä sanojen suvun päättelemiseksi, mutta pääasiassa suvut on opeteltava ulkoa.

Monikon tunnus on yleensä -s. Joillakin sanoilla se on -x. Tällaisia sanoja ovat mm.

cadeau, jonka monikko cadeaux

cheval, mon. chevaux

château, mon. châteaux

Epämääräistä artikkelia käytetään, kun substantiivi esiintyy ensimmäistä kertaa. Artikkelit ovat

un maskuliinisille substantiiveille

une femininiinisille substantiiveille

des monikossa

Suomenkielessä käytetään vastaavassa tilanteessa indefiniittipronominia.

Määräistä artikkelia käytetään, kun asiasta tai esineestä puhutaan uudestaan tai kun se on muuten tiedetty. Artikkelit ovat

le maskuliinisille substantiiveille

la femininiinisille substantiiveille

les monikossa

Yksikön määräisen artikkelin kirjoitusasu muuntuu kun substantiivi alkaa vokaalilla tai vokaalisella h:lla lyhennettyyn muotoon l'-

Maskuliinit

Maskuliineja sanoja on enemmän kuin feminiinejä. Etenkin uudet kieleen tulevat sanat ovat usein maskuliineja. Maskuliineja ovat:

miespuolista henkilöä tarkoittavat sanat (esim. homme (mies), fils (poika)),

seuraavilla johdoksilla luodut sanat

-ment

-eau

Epämääräinen muoto		Määräinen muoto
Yksikkö	Monikko	Yksikkö	Monikko	Käännös suomeksi	Huomattavaa
un fromage	des fromages	le fromage	les fromages	juusto / juustot
un portable	des portables	le portable	les portables	matkapuhelin / matkapuhelimet
un vendeur	des vendeurs	le vendeur	les vendeurs	myyjä / myyjät	miespuoleinen
un oignon	des oignons	l'oignon	les oignons	sipuli / sipulit	määräisen yksikön muoto alkuvokaalin vuoksi
un hôtel	des hôtels	l'hôtel	les hôtels	hotelli / hotellit	määräisen yksikön muoto vokaalisen h:n vuoksi
un château	des châteaux	le château	les châteaux	linna, kartano / linnat, kartanot	monikon tunnus vaihtuu s -> x

Feminiinit

naispuolista henkilöä tarkoittavat sanat (esim. femme (nainen), fille (tyttö))

-e loppuiset sanat ovat useammin feminiinejä, mutta e-kirjaimeen loppuvien maskuliinien määrä on samaten valtava, joten tähän sääntöön ei voi luottaa,

seuraavilla johdoksilla luodut sanat

-tion- tai -sion

-esse

-ice

-ère

-ure

suurin osa valtioista (poikkeuksia mm. Maroc (Marokko), Danemark (Tanska), Japon (Japani)).

E-päätteiset valtiot feminiinejä (La France, La Finlande), konsonanttipäätteiset maskuliineja, lisäksi Le Canada..

Epämääräinen muoto		Määräinen muoto
Yksikkö	Monikko	Yksikkö	Monikko	Käännös suomeksi	Huomattavaa
une baguette	des baguettes	la baguette	les baguettes	patonki / patongit
une vendeuse	des vendeuses	la vendeuse	les vendeuses	myyjä / myyjät	naispuoleinen

Sanaparit

-teur → -trice

-en → -enne

 

Adjektiivit

 

Taivutus

Ranskassa adjektiivit noudattavat sekä pääsanan lukua että sukua. Toisin sanoen monikollisen pääsanan kanssa käytetään adjektiivin monikkomuotoa ja pääsanan suvun mukaan käytetään joko adjektiivin maskuliini- tai feminiinimuotoa. Jos pääsanoja on useita, käytetään maskuliinimuotoa, jos yksikin pääsanoista on maskuliininen.

Maskuliini ja feminiini

Sanakirjoissa annettava perusmuoto on maskuliininen muoto. Feminiini saadaan tästä yleensä lisäämällä sanan loppuun e. Huomaa, että tämä lisäys vaikuttaa usein sanan ääntämiseen.

vert m → verte f (vihreä)

bleu m → bleue f (sininen)

Jos maskuliinimuoto päättyy e-kirjaimeen, toista e-kirjainta ei lisätä.

belge m → belge f (belgialainen)

chimique m → chimique m (kemiallinen)

Joskus e:n lisäämisen lisäksi sanan lopussa tapahtuu muitakin muutoksia.

-c → -que

Kun sana maskuliinimuodossa loppuu c-kirjaimeen, mutta maskuliini- ja feminiinimuoto äännetään samalla tavalla, kirjoitusasu muuttuu.

-c → che

blanc → blanche (valkoinen)

franc → franche (suora)

sec → sèche (kuiva)

-en → -enne

parisien → parisienne (pariisilainen)

moyen → moyenne (keskimääräinen)

-eux → -euse

courageux → courageuse (rohkea)

heureux → heureuse (onnellinen)

nerveux → nerveuse (hermostunut)

-f → -ve

adjectif → adjective (adjektiivinen)

bref → brève (lyhyt)

-on → -onne

bon → bonne (hyvä)

con → conne (mäntti)

mignon → mignonne (suloinen)

-x (-s) → -sse

faux → fausse (väärä)

gros → grosse (iso, paksu)

mutta yleensä gris → grise (harmaa)

Myös vartalossa voi tapahtua muutoksia e-kirjaimen lausumisessa ja siten kirjoittamisessa.

cher → chère (kallis, rakas)

complet → complète (valmis, täydellinen)

sec → sèche (kuiva)

Viisimuotoiset verbit

Monikko

Adjektiivien monikko muodostetaan samalla tavalla kuin substantiiveista lisäämällä yksikkömuodon perään s- tai x-kirjain. Jos yksikön maskuliinimuoto päättyy s-, x- tai z-kirjaimeen, s:ää ei lisätä. Monikon tunnus on x-kirjain, kun sana päättyy -eau tai -al (poikkeuksena adjektiivit bancal, fatal, natal, naval ja tonal).

Vertailumuodot

Positiivi

Komparatiivi

Komparatiivi muodostetaan panemalla adjektiivin eteen sana plus (enemmän), moins (vähemmän) tai aussi (yhtä paljon). Vertailtavan kohteen edessä olevaa suomen sanaa kuin vastaa ranskassa que.

Il est plus petit que Pedro. Hän on pienempi kuin Pedro.

C'est plus difficile que je (ne) pensais. Se on vaikeampaa kuin mitä kuvittelin. (Ne kuuluu hienostuneeseen kirjakieleen.)

Elle est moins chère. Se on halvempi. (Kirjaimellisesti "vähemmän kallis".)

Joillain yleisimillä adjektiiveilla on epäsäännölliset komparatiivimuodot.

Superlatiivi

Superlatiivi muodostetaan panemalla adjektiivin eteen sana plus tai moins (kuten komparatiivissa) ja määräinen artikkelilla pääsanan eteen.

Il est le plus petit. Hän on pienin.

À votre avis, quelle est la langue plus facile? Mikä on teidän mielestänne helpoin kieli?

Elle est la moins chère. Se on halvin. (Kirjaimellisesti "vähiten kallis".)

Joillain yleisimillä adjektiiveilla on epäsäännölliset superlatiivimuodot.

Superlatiivin käyttö

Ilmaisuja "seitsämänneksi tärkein" tai "viidenneksi suurin" rakennetaan ranskassa kahdella tavalla:

le septième plus important = seitsemänneksi tärkein

Jos konteksti on tiedossa, voidaan käyttää pelkkää järjestyslukuakin:

Turku est la 5ème ville du pays. Turku on maan viidenneksi suurin kaupunki.

Paikka lauseessa

Ranskassa adjektiivin paikka on pääsääntöisesti pääsanan jäljessä. Pääsanan jäljestä ovat myös partisiipit.

une table rouge

punainen pöytä

Tästä säännöstä on kuitenkin joitain poikkeuksia.

Pääsanan edessä esiintyvät

Pääsanan edessä esiintyvät adjektiivit ovat tyypillisesti yleisiä ja lyhyitä sanoja. Myös järjestysnumerot ovat pääsanan edessä. Pääsanan edessä esiintyvät määreet ovat seuraavassa järjestyksessä:

numeraalit, autre, dernier, nombreux

nouveau, jeune, vieux, vrai

mauvais, faux, bon, beau, joli, vilain

gros, grand, petit, haut, long

un autre vieil homme = toinen vanha mies

une jeune belle femme = nuori, kaunis nainen

 

Pronominit

Persoonapronominit

Painottomat persoonapronominit

Subjektina
Yksikkö		Monikko
minä	je, j'	me	nous
sinä	tu	te	vous
hän, se	il, elle	he, ne	ils, elles

Yllä olevia muotoja käytetään lauseiden subjekteina.

Je on vokaalin edessä j'

Il viittaa maskuliiniseen asiaan, elle feminiiniseen. Monikossa käytetään muotoa ils, jos joukossa johon viitataan on yksikin mies tai maskuliininen substantiivi.

Pronominia vous käytetään myös teitittelyyn, joka on ranskassa paljon yleisempää kuin suomessa.

Suorana tai epäsuorana objektina
Persoona	Suora objekti	Epäsuora objekti
yks. 1	me, m'
yks. 2	te, t'
yks. 3	le, la, l'	lui
mon. 1	nous
mon. 2	vous
mon. 3	les	leur

Suorat objektit vastaavat suomen objektimuotoja.

Je la vois.

Minä näen sen/hänet.

Epäsuora objekti vastaa mm. kysymykseen kenelle.

Je lui ai donné mes clés.

Annoin hänelle avaimeni.

Suora ja epäsuora objekti sijoittuvat verbin edelle, yhdistetyissä aikamuodoissa apuverbin edelle. Ne voivat esiintyä myös samassa lauseessa, jolloin ne ovat seuraavassa järjestyksessä:

1. ja 2. persoona	3. persoonan suora objekti	3. persoonan epäsuora objekti
me te nous vous	le la les	lui leur

Je les lui ai achetées.

Minä ostin ne hänelle.

Painolliset persoonapronominit

Subjektina
Yksikkö		Monikko
minä	moi	me	nous
sinä	toi	te	vous
hän, se	lui, elle	he, ne	eux, elles

Persoonapronominien painollisia muotoja käytetään prepositioiden yhteydessä tai korostamaan subjektia.

 

Possessiivipronominit

Possessiivipronomit vastaavat suomen kielen sanoja minun, sinun, hänen, meidän, teidän ja heidän tai vastaavia possessivisuffikseja (esimerkiksi (minun) autoni).

Painottomat possessiivipronominit

Painottomilla possessiivipronomineilla on kolme muotoa, maskuliini, feminiini ja monikko.

persoona	maskuliini	feminiini	monikko
yks. 1	mon	ma	mes
yks. 2	ton	ta	tes
yks. 3	son	sa	ses
mon. 1	notre		nos
mon. 2	votre		vos
mon. 3	leur		leurs

Pronominin suku määräytyy omistettavan asian — ei omistajan — suvun mukaan.

"Mon livre" (m). "Minun kirjani." Koska livre, kirja, on maskuliini, käytetään maskuliinista possessiivipronominia, vaikka omistaja olisi nainen.

"Sa beauté" (f). "Hänen kauneutensa." Beauté on feminiini, joten käytetään muoto sa.

"Tes parents" (mon. m.). Sinun vanhempasi. Parents on monikko, joten käytetään muotoa tes.

Jos possessiivipronomia seuraava sana alkaa vokaalilla, käytetään feminiinistenkin sanojen edellä muotoja mon, ton ja son.

"Mon amie" (f). Minun ystävättäreni.

Painolliset possessiivipronominit

Painollisia possessiivipronomineja käytetään itsenäisesti ilman korvaamaan pääsanan toiston. Niiden edessä on aina määräinen artikkeli le, la tai les. Vastaavassa suomenkielisessä rakenteessa pääsana toisinaan toistetaan.

Voici ma flute. La tienne est là.

Tässä on minun huiluni. Sinun huilusi on tuolla.

	yksikkö		monikko
persoona	maskuliini	feminiini	maskuliini	feminiini
yks. 1	mien	mienne	miens	miennes
yks. 2	tien	tienne	tiens	tiennes
yks. 3	sien	sienne	siens	siennes
mon. 1	nôtre		nos
mon. 2	vôtre		vos
mon. 3	leur		leurs

 

Kun adjektiivia määrää adverbi, koko rakenne on usein pääsanan jäljessä.

un jeu vraiment long = todella pitkä peli

Pääsanan edessä tai jäljessä esiintyvät adjektiivit

sana	merkitys pääsanan edessä	merkitys pääsanan jäljessä
pauvre	kurja, rukka	köyhä
propre	oma	puhdas, siisti
sale	inhottava, kurja	likainen

 

Verbit

Ranskan verbioppi on hyvin rikasta, kuten muidenkin romaanisten kielten. Erilaisia verbimuotoja tunnetaan 22, joskin on tulkinnanvaraista, mitä niistä täytyy pitää erillisenä muotoja ja missä ero ilmaistaan eri tavoin.

Ranskan verbit taipuvat neljässä moduksessa: indikatiivissa, konditionaalissa, imperatiivissa ja subjunktiivissa. Eri moduksissa on eri määrä aikamuotoja; jokaisessa moduksessa kuitenkin puolet aikamuodoista on apuverbin avulla muodostettavia liittomuotoja. Lisäksi verbeillä on nominaalimuotoja kaksi erilaista infinitiiviä, kaksi erilaista partisiippia sekä kaksi erilaista gerundia.

Konditionaali ilmaisee ehdollista tekemistä, kuten muissakin kielissä. Sivulauseessa täytyy käyttää imperfektiä, kuten ruotsissa ja englannissa, eikä konditionaalia, kuten suomessa.

Subjunktiivi on verbimuoto, joka toisinaan suomennetaan konditionaalilla. Sitä käytetään tiettyjen alistuskonjunktioiden jälkeen tai ilmaisemassa puhujan subjektiivista mielipidettä. Esimerkiksi: Je connais les rues de Paris bien que je n'aie pas visité Paris, tunnen Pariisin kadut, vaikka en ole käynyt Pariisissa ja il est mieux que tu ne me parles pas, on parasta, ettet puhu minulle.

Kuten muissakin sukulaiskielissä, ranskassa on olemassa aktiivi ja passiivi. Passiivi muodostetaan être-apuverbillä ja pääverbin partisiipilla. Kaikkia aikamuotoja ja moduksia voi käyttää sekä aktiivissa että passiivissa.

Eri moduksissa on seuraavat aikamuodot:

Indikatiivi (indicatif):

Yksinkertaiset aikamuodot: Preesens (présent), imperfekti (imparfait), "yksinkertainen perfekti" (passé simple) ja futuuri

Liittomuodot: Passé composé, pluskvamperfekti (plus-que-parfait), "aikaisempi perfekti" (passé antérieur) ja liittofutuuri (futur antérieur)

Subjunktiivi (subjonctif):

Yksinkertaiset aikamuodot: preesens ja imperfekti

Liittomuodot: perfekti (passé) ja pluskvamperfekti

Konditionaali (conditionnel):

Yksinkertainen aikamuoto: preesens

Liittomuoto: perfekti

Imperatiivi: Preesens

Puhekielessä passé simple on pitkälti jäänyt pois käytöstä ja korvataan yleensä passé composé:lla. Kirjoitetussa kielessä se sen sijaan on edelleen varsin yleinen. Sen sijaan subjunktiivin imperfekti ja pluskvamperfekti ovat jo käyneet kirjoitetussakin kielessä vanhahtaviksi ja harvinaisiksi.

Taivutusluokat (konjugaatiot)

I taivutusluokka (-er)

II taivutusluokka (-ir)

III taivutusluokka (-re)

Epäsäännölliset verbit

 

Verbien käyttö ja taivutus

Tapaluokat (modukset)

infinitiivi

indikatiivi

konditionaali

imperatiivi

subjunktiivi

partisiippi

gerundi

Aikamuodot (tempukset)

preesens

futuuri

liittofutuuri

perfekti

imperfekti

yksinkertainen perfekti

 

Infinitiivi

(l'infinitif)

Indikatiivi

(l'indicatif)

Preesens

Verbin perusmuodon vartaloon liitettävät päätteet:

	I donn/er	II fin/ir	III vend/re
je	donn/e	fin/is	vend/s
tu	donn/es	fin/is	vend/s
il/elle/on	donn/e	fin/it	vend
nous	donn/ons	fin/iss/ons	vend/ons
vous	donn/ez	fin/iss/ez	vend/ez
ils/elles	donn/ent	fin/iss/ent	vend/ent

 

Futuuri (le futur simple)

Yksinkertaisen futuurin päätteet ovat säännöllisillä ja epäsäännöllisillä verbeillä seuraavat:

yks. 1	yks. 2	yks. 3	mon. 1	mon. 2	mon. 3
-ai	-as	-a	-ons	-ez	-ont
ɛ	a	a	ɔ̃	e	ɔ̃

Säännöllisten verbien futuurin vartalo on infinitiivi. Kolmannen konjugaation verbeistä pudotetaan kuitenkin lopun e-kirjain.

	I donn/er	II fin/ir	III vend/re
je	donn/er/ai	fin/ir/ai	vend/r/ai
tu	donn/er/as	fin/ir/as	vend/r/as
il/elle/on	donn/er/a	fin/ir/a	vend/r/a
nous	donn/er/ons	fin/ir/ons	vend/r/ons
vous	donn/er/ez	fin/ir/ez	vend/r/ez
ils/elles	donn/er/ont	fin/ir/ont	vend/r/ont

 

Liittofutuuri (le futur proche)

Liittofutuuria käytetään lähitulevaisuudessa tapahtuvista asioista. Sitä käytetään, kun asian tekemisestä ei olla varmoja mutta sitä suunnitellaan. Se muodostetan persoonan mukaan taipuvalla aller-verbillä (suom. mennä) ja pääverbin perusmuodolla (infinitiivillä).

Esim. Je vais lire beaucoup en été. (suom. Luen paljon ensi kesänä.)

 

Perfekti (le passé composé)

Apuverbinä avoir

avoir + partisiippi

	I donn/er	II fin/ir	III vend/re
j'ai	donn/é	fin/i	vend/u
tu as	donn/é	fin/i	vend/u
il/elle/on a	donn/é	fin/i	vend/u
nous avons	donn/é	fin/i	vend/u
vous avez	donn/é	fin/i	vend/u
ils/elles ont	donn/é	fin/i	vend/u

 

Apuverbinä être

être + taivutettu partisiippi

	I arriv/er	II sort/ir	III descend/re
(mask.) je suis	arriv/é	sort/i	descend/u
(fem.) je suis	arriv/ée	sort/i/e	descend/u/e
(mask.) tu es	arriv/é	sort/i	descend/u
(fem.) tu 'es	arriv/ée	sort/i/e	descend/u/e
il/on est	arriv/é	sort/i	descend/u
elle est	arriv/é/e	sort/i/e	descend/u/e
(mask.) nous sommes	arriv/é/s	sort/i/s	descend/u/s
(fem.) nous sommes	arriv/é/e/s	sort/i/e/s	descend/u/e/s
(mask.) vous êtes	arriv/é/s	fin/i/s	descend/u/s
(fem.) vous êtes	arriv/é/e/s	fin/i/e/s	descend/u/e/s
ils sont	arriv/é/s	fin/i/s	descend/u/s
elles sont	arriv/é/e/s	fin/i/e/s	descend/u/e/s

 

Imperfekti

preesensvartalo + pääte

Huom! 2. konjugaation monikon 1. ja 2. persoona (nous, vous):

preesensvartalo + -iss- + pääte

yks. 1	yks. 2	yks. 3	mon. 1	mon. 2	mon. 3
-ais	-ais	-ait	-ions	-iez	-aient
ɛ	ɛ	ɛ	jɔ̃	je	ɛ

 

	I donn/er	II fin/ir	III vend/re
je	donn/ais	fin/iss/ais	vend/ais
tu	donn/ais	fin/iss/ais	vend/ais
il/elle/on	donn/ait	fin/iss/ait	vend/ait
nous	donn/ions	fin/iss/ions	vend/ions
vous	donn/iez	fin/iss/iez	vend/iez
ils/elles	donn/aient	fin/iss/aient	vend/aient

Jos vartalo päättyy i-kirjaimeen, monikon 1. ja 2. persoonassa kirjoitetaan ja äännetään molemmat kahdesta peräkkäisestä i-kirjaimesta. Nous criions, /nu kʁiiɔ̃/ (verbistä crier).

Yksinkertainen perfekti (le passé simple)

Pääasiassa kirjallinen verbimuoto.

Pluskvamperfekti

Konditionaali

(le conditionnel)

Preesens

Perfekti

Imperfekti

Subjunktiivi

(le subjonctif)

Preesens

Perfekti

Lihavoitu teksti===Imperfekti=== kävelen

Imperatiivi

(l'impératif)

Partisiippi

(le participe)

Gerundi

(le gérondif)

 

Verbitaulukkoja keskeisistä verbeistä

Savoir Je sais Tu as Elle/il sait Nous savons Vous savez

Preesens	Imperfekti	futuuri
etre, olla olemassa
Je suis	j'etais	je serai
Tu es	tu étais	tu seras
il/on est	il/on était	il/on sera
nous sommes	nous étions	nous serons
vous êtes	vous étiez	vous serez
ils sont	ils étaient	ils seront
Preesens	Imperfekti	Futuuri
avoir, omistaa
J'ai	j'avais	j'aurai
Tu as	tu avais	tu auras
Il / on a	il /on avait	il / on aura
nous avons	nous avions	nous aurons
vous avez	vous aviez	vous aurez
ils ont	ils avaient	ils auront
aller	Imperfekti	futuuri
Je vais	j'allais	j'irai
Tu vas	tu allais	tu iras
Il / on va	il /on allait	il / on ira
nous allons	nous allions	nous irons
vous allez	vous alliez	vous irez
ils vont	ils allaient	ils iront
faire	Imperfekti	futuuri
Je fais	je faisais	je ferai
tu fais	tu faisais	tu feras
il/on fait	il / on faisaint	il /on fera
nous faisons	nous faisions	nous ferons
vous faites	vous faisiez	vous ferez
ils font	ils faisaient	ils feront

 

Kieltävät ilmaisut

ne - pas "ei"

Je ne peux pas vous aider, car je suis aveugle. En pysty auttamaan teitä, sillä olen sokea.

ne - rien "ei - mitään"

Il n'a rien dit de mon cadeau. Hän ei sanonut mitään minun lahjastani.

ne - jamais "ei - koskaan"

Mon professeur ne m'écoute jamais. Opettajani ei koskaan kuuntele minua.

ne - plus "ei - enää"

Il ne pleuvait plus, quand je suis sorti. Ei satanut enää, kun lähdin ulos.

ne - que "ei - (muuta) kuin"

Il ne mange que des légumes. Hän ei syö kuin vihanneksia.

ne - personne "ei - kukaan"

Personne ne parlait finnois. Kukaan ei puhunut suomea.

ne - aucun "ei - yksikään"

Aucun de mes voisins me connaît. Kukaan naapureistani ei tunne minua.

ne - aucun|e "ei - yhtäkään" "ei - minkäänlaista"

Elle ne m'a envoyé aucune lettre. Han ei lähettänyt minulle yhtäkään kirjettä.

ne - guère "tuskin" (ylätyylinen)

On les voit guère à l'université. Heitä tuskin näkee yliopistolla.

ne - point "ei - yhtään" (lähinnä kirjallinen ilmaisu)

Il ne comprit point d'abord ; puis, soudain, il devina. (Guy de Maupassant: La Martine) Hän ei aluksi yhtään ymmärtänyt; sitten, yhtäkkiä, hän arvasi.

Kun kyseessä on yksinkertainen kieltolause ne - pas:

käytetään yleiskielessä sekä sanaa ne että pas.

Je ne sais pas. En tiedä.

"ne" voidaan puhekielessä puhuttaessa jättää pois mutta kirjoittaessa ei.

Voidaan ylätyylisessä kirjoitetussa kielessä 'pas' joissakin tilanteissa jättää pois.

Je ne sais.

 

Numeraalit

Ranskan kielen numeraalit
	Luku	Järjestysluku
0	zéro
1	un, une	premier, première
2	deux	deuxième
3	trois	troisième
4	quatre	quatrième
5	cinq	cinquième
6	six	sixième
7	sept	septième
8	huit	huitième
9	neuf	neuvième
10	dix	dixième
11	onze	onzième
12	douze	douzième
13	treize	treizième
14	quatorze	quatorzième
15	quinze	quinzième
16	seize	seizième
17	dix-sept	dix-septième
18	dix-huit	dix-huitième
19	dix-neuf	dix-neuvième
20	vingt	vingtième
21	vingt et un(e)	vingt et unième
22	vingt-deux	vingt-deuxième
23	vingt-trois	vingt-troisième
30	trente	trentième
40	quarante	quarantième
50	cinquante	cinquantième
60	soixante	soixantième
70	soixante-dix	soixante-dixième
71	soixante-onze	soixante-onzième
72	soixante-douze	soixante-douzième
80	quatre-vingts	quatre
81	quatre-vingt-un	quatre-vingt-unième
82	quatre-vingt-deux	quatre-vingt-deuxième
90	quatre-vingt-dix	quatre-vingt-dixième
91	quatre-vingt-onze	quatre-vingt-onzième
99	quatre-vingt-dix-neuf	quatre-vingt-dix-neuvième
100	cent	centième
101	cent un	cent unième
102	cent deux	cent deuxième
200	deux cents
201	deux cent un
1000	mille	millième
1001	mille un
1888	mille huit cent quatre-vingt-huit
2000	deux mille
1 000 000	un million Malline:Ref	millionième
2 000 000	deux millions
1 000 000 000	un milliard
2 000 000 000	deux milliards

Huomiot

Note Yhdestä maskuliinisesta asiasta käytetään sanaa "un" ja feminiinistä sanasta "une".

Un mot, yksi sana

Une chose, yksi asia

Myös "second(e)".

Note "Cent" on monikossa vain, kun sitä ei seuraa muita lukuja eli luku on pyöreä satamäärä.

Note "Million" ja "milliard" ovat substantiiveja ja taipuvat myös monikossa.

 

Prepositiot

Ranskan kielessä, toisin kuin suomessa, ei käytetä päätteitä sanojen taivuttamiseen. Ranskassa ovatkin käytössä prepositiot. Prepositiot ilmaisevat esimerkiksi paikkaa, kohdetta, omistussuhdetta ja aikaa. Osa prepositioista käännetään suomeksi aina tai lähes aina sijappäätteellä, mutta monilla on toki vastineena jokin suomen kielen prepositio.

à

avec

Prepositio avec ilmaisee

kenen kanssa jotakin tehdään,

Je sors avec mes copains. Lähden ulos kavereideni kanssa.

minkä avulla jotakin tehdään,

Cette page est visible avec n'importe quel navigateur. Tämä sivu näkyy kaikilla selaimilla.

rakennetta "jo(i)lla on".

clubbeurs avec un agenda, juhlijat, joilla on päämäärä

Prepositiota käytetään myös tietyissä sanonnoissa

relations avec, suhteet johonkuhun

chez

dans

de

De ilmaisee:

alkuperää, sitä mistä tullaan (vastaa usein suomen elatiivia)

Je viens de Finlande. Tulen Suomesta.

omistussuhdetta

Les clés de mon père. Isäni avaimet.

partitiivia

Je bois de la bière. Juon olutta.

yhdyssanaa

chiffre d'affaires, liikevaihto

Kun prepositiota de seuraa artikkeli le tai les, prepositio ja artikkeli yhtyvät:

de + le → du

de + les → des

 

Partitiivi

Partitiivi on objektisijamuoto, joka ilmaisee osaa kokonaisuudesta. Se muodostetaan DE -preposition ja määräisen artikkelin avulla. On huomattava, että suomen ja ranskan partitiivimuodot eivät aina vastaa toisiaan.

Partitiivisia artikkeleita ovat:

yksikössä sanonnoissa, aine- ja abstrakti sanojen kanssa de la - vokaaliäänteen edellä d l'

yksikössä sanonnoissa, aine- ja abstrakti sanojen kanssa du

monikossa des

kiellon de - vokaaliäänteen edellä d'

substantiiviin liittyvän epätarkan määrän ilmaisun yhteydessä de - vokaaliäänteen edellä d'. Esim

assez

beaucoup

moins

pas assez

peu

plus

trop

un peu

substantiiviin liittyvän tarkan määrän ilmaisun yhteydessä de - vokaaliäänteen edellä d'

kun määrään liittyy mittayksikkö tai un bouteille

vain kun lukusana on

un million

un milliard

Esimerkit

Je voudrais du café. (=kahvia)

de la salade. (=salaattia)

de l'eau. (=vettä)

des bonbons. (=karkkeja)

Kieltomuodoissa on vain DE-prepositio. Pas de café pour moi. (Minulle ei kahvia) Elle ne veut pas d'eau. (Hän ei halua vettä)

Määränilmaisuissa on vain DE-prepositio.

Beaucoup de pain. (=Paljon leipää.)

Trois kilos de pommes. (=Kolme kiloa omenoita)

Un verre de vin. (=Lasi viiniä.)

Un peu d'huile. (=Vähän öljyä.)

Tunneverbien aimer (=pitää), adorer (=rakastaa,pitää), préférer(="mieluummin", vrt. engl. prefer), détester (=inhota), haïr (=vihata) kanssa käytetään aina vain määräistä artikkelia (le, la, l' & les).

J'aime le chocolat mais je n'aime pas la bière.

Pidän suklaasta, mutten oluesta

Je déteste le foie.

Inhoan maksaa.

Je hais la guerre.

Vihaan sotaa.

 

Ajan ilmaisut

Päivämäärät

Ranskassa päivämäärä ilmaistaan kardinaalinumerolla, jonka edessä on maskuliinin määräinen artikkeli le.

Le seize mai. (Le 16 mai.) Toukokuun kuudestoista/Toukokuun kuudentenatoista.

Poikkeuksena on kuukauden ensimmäinen päivä, joka ilmaistaan järjestysnumerolla.

Le premier octobre. (Le 1^er octobre.) Lokakuun ensimmäinen/Lokakuun ensimmäisenä päivänä.

Kellonajat

Muut ajan ilmaisut

Jossain ajassa

Kuluttua

"Jonkin ajan kuluttua/päästä" ilmaistaan ranskakaksi prepositiolla dans.

Il arrivera dans deux heures. Hän saapuu kahden tunnin kuluttua.

 

Ääntäminen ja oikeinkirjoitus

Ranskan oikeinkirjoitus on konsonanttien osalta melko säännöllinen ja muutamalla säännöllä pärjää, mutta samat vokaalit voidaan usein kirjoittaa monella tavalla. Toisaalta tietyt kirjaimet ja kirjainyhdistelmät äännetään melkein aina samalla tavalla, mutta sanan lopussa on usein yksi tai useampi ääntymätön konsonantti taikka ääntymätön e. Näin ollen jos tiedetään sanan kirjoitusasu, voidaan sen ääntämistapa yleensä päätellä, mutta jos tiedetään vain sanan ääntäminen, usein ei ole varmuutta sanan kirjoittamisesta, varsinkaan vokaalien osalta. Tässä mainitaan vain kirjaimet, joihin täytyy kiinnittää huomiota.

C, c ääntyy [s] ennen kirjaimia e ja i, mutta [k] ennen kirjaimia a, o ja u sekä toisen konsonantin edellä

Ç, ç ääntyy aina [s]; käytetään kun c-kirjaimen pitää ääntyä [s] ennen kirjaimia a, o ja u

E, e sanan lopussa ei yleensä äännetä; lausutaan kuitenkin esimerkiksi lauluissa usein [ə], jos rytmi sitä edellyttää. Sanan sisällä se äännetään yleensä [ə], mutta loppukonsonantin tai kahden peräkkäisen konsonantin edellä yleensä [e].

É, é ääntyy [e].

È, è sekä Ê, ê ääntyy [ɛ].

G, g ääntyy [ʒ] ennen kirjaimia e ja i, muuten [g]. Yhdistelmissä "gue" ja "gui" u-kirjain ei äänny ja näin saadaan suomen kielen tavuja "ge" ja "gi" vastaavat äänteet.

H, h ei äänny koskaan. Saattaa kuitenkin olla aspiroitu eli konsonanttinen, jolloin mahdollisesti edeltävä artikkeli tai pronomi ei muutu lyhyempään muotoon.

J, j ääntyy useimmiten [ʒ], joissain lainasanoissa myös [j]

K, k ääntyy [k], mutta esiintyy vain lainasanoissa.

Il ääntyy joko [l] tai i:n jäljessä usein [j]

I, i ääntyy lähes [j] ennen toista vokaalia

N, n ei äännetä erikseen sanan lopussa tai toisen konsonantin edellä, mutta edeltävä vokaali ääntyy tällöin nasaalisesti. Samoin M, m p:n tai b:n edellä.

R, r ääntyy aina uvulaarisena eli kurkku-ärränä huolitellussa kielessä. Sananloppuisena e:n jäljessä ei yleensä äännetä, esimerkiksi er-loppuisten verbien infinitiivissä. Kanadanranskassa ei äänny niin kurkussa.

S, s ääntyy [z] kahden vokaalin välissä, muuten [s]

U, u ääntyy [y]

W, w ääntyy [v] tai [w]; esiintyy vain lainasanoissa

X, x ääntyy [ks], ex-alkuisissa sanoissa [gz], sananloppuisena ei äännetä

Y, y ääntyy lähes [i]

Z, z ääntyy [z], sananloppuisena ei äännetä

œ ääntyy kuten suomen ö, mutta myös [œ].

Kirjainyhdistelmiä, jotka äännetään toisin kuin niissä olevat kirjaimet erikseen, ovat lisäksi seuraavat:

ai ääntyy [e] tai [ɛ].

au ääntyy [o]

eau ääntyy [o]

ch ääntyy [ʃ] (suhu-s), lainasanoissa joskus kuitenkin [k]

en ääntyy ã (nasaalivokaali)

em ääntyy sanan alussa an, joskus keskelläkin (esimerkiksi ensemble)

in ääntyy usein ɛ̃ (nasaalivokaali)

ei ääntyy [ɛ]

eu ääntyy kuten suomen ö, mutta myös [œ], joskus jopa [y].

gn ääntyy [ɲ] (melkein kuin [nj])

ng ääntyy [ŋ] -ing-päätteisissä etupäässä englantilaisperäisissä lainasanoissa

oi ääntyy [wa], etelämurteissa [we].

ou ääntyy [u]

œu ääntyy kuten suomen ö, mutta myös [œ].

ph ääntyy [f] (esiintyy lähinnä kreikkalaisperäisissä lainasanoissa)

qu ääntyy [k]

ti keskellä sanaa ja i-kirjaimen edellä t ääntyy kuten heikko soinnillinen [z] (esim. nation, revendication)

Eräät äänteet voidaan siis kirjoittaa eri sanoissa eri tavoilla:

[e] voidaan kirjoittaa joko e tai é

[ɛ] voidaan kirjoittaa joko e, è, ê, ai tai ei

[ɔ] kirjoitetaan joko o, au tai eau

[ə] kirjoitetaan e

[ɑ̃] voidaan kirjoittaa joko an, em, en tai am

[ɛ̃] voidaan kirjoittaa joko in, im, ain, aim, ein tai eim, joskus myös en tai em

[ɔ̃] voidaan kirjoittaa joko on tai om

[ø] voidaan kirjoittaa joko œ tai eu

[w] yhdistelmä oi ääntyy [wa]

[ɥ] yhdistelmässä ui ääntyy [ɥi]

[ɲ] yhdistelmässä gn

[ŋ] -ing-päätteisissä lainasanoissa

[ʃ] kirjoitetaan ch, sch tai sh